Rudolf Steiner

| kuolinpaikka =Dornach, Sveitsi | asuinpaikat =Itävalta-Unkari, Saksa, Sveitsi | kansalaisuus = saksalainen¹ | sukujuuret = | tutkimusalue =filosofia, metafysiikka, epistemologia, kristinusko, esoteerisuus, tieteenfilosofia, antroposofia, hengentiede | instituutti = Wienin teknillinen yliopisto
Rostockin yliopisto | alma mater = filosofian tohtori | ohjaaja = | oppilaat = | tunnetut työt = | palkinnot = }} Rudolf Joseph Lorenz Steiner (27. helmikuuta 1861 Donji Kraljevec, Itävalta-Unkari – 30. maaliskuuta 1925 Dornach, Sveitsi) oli itävaltalainen ajattelija ja sosiaalinen uudistaja sekä filosofian tohtori, joka tunnetaan teosofian pohjalta rakentamansa esoteerisen maailmanselityksen ja -katsomuksen, antroposofian, luojana. Opin pohjana oli Blavatskyltä johdettu okkultistinen näkemys, että taivaankappaleet ovat sielullisia olentoja, näkyvän maailman takana on henkinen todellisuus ja ihmisen jälleensyntymien ketju on karmallinen prosessi. Steiner omaksui vaikutteita myös saksalaisesta idealismista ja romantiikasta ja koki seuraavansa Goetheä. Opin pohjalta Steiner kehitti maatilakokonaisuuteen paneutuvan biodynaamisen viljelyn, antroposofisen lääkinnän, puheen ja sävelen näkyväksi tekevän liikekielen eli eurytmian sekä oppilaslähtöisen steinerpedagogiikan. Steinerin omaa tutkimusmenetelmää eli selvänäkemistä pidetään tieteellisestä näkökulmasta näennäistieteenä.

Olav Hammer on kuvannut steinerilaisuuden olevan teosofiasta irtautuneista niin sanotuista mystisistä uususkonnollista liikkeistä nykyaikana merkittävimmäksi. Liikkeen tunnetuimpia edustajia ovat vapaat steinerkoulut.

Steiner oli alun perin kastettu katolisuuteen. Hän kuului monikansallisen Itävalta-Unkarin keisarikunnan saksalaisväestöön. Elämänsä aikana hän asui vuorotellen niin Itävallassa, Saksassa kuin saksankielisessä Sveitsissäkin. Steiner kastettiin Kraljevicissa Pyhän Mikaelin kirkossa nykyisessä Kroatiassa ja hänen nimensä kirjoitettiin latinaksi ”Rudolfus Josephus Laurentius Steiner”. Steiner kehitti omanlaisen uskonkäsityksensä teosofisen synkretismin pohjalta. Hän ei itse halunnut kehittää oppiaan uskontona vaan tutkimustienä. Wikipedian tuottama